On kai hieman aihetta esittäytyä, sillä nyt alkaa läskisota! Olen pikkuhiljaa kyllästynyt omaan vartalooni niin pahanpäiväisesti, että päätin luoda tämmöisen blogin, jossa voin laittaa asioita ylös ja näin ollen seurata itsekin ikäänkuin objektiivisesti etenemistä. Tai toivottavasti sitä etenemistä olisi siis luvassakin. Olen siis 21 vuotta ja lievästi ylipainoinen. Läskihistoriani on aika tavallinen, lukioikäisenä hoikka kun lintunen, mutta sitten kun loukkaantumisten vuoksi tanssiharrastus loppui, alkoi mässäily ja sitä kautta salakavala turpoaminen. Nyt alkaa tympiä ja jotain on tehtävä. Tässäpä siis kauhisteltavaksi hieman tilastoa nykyisestä olemuksestani.

Huh huh! Eikä tässä vielä kaikki. Minun huimassa 160cm varressanihan on siis 73 kg iloista elämäniloa. Joten painoindeksini osoittaa olevan reippaat 28, eli lievästi ylipainoinen eikä edes siellä alarajalla. Vyötörö-lantiosuhde on toistaiseksi ihan ok, mutta kohta sekin on repsahtamassa sinne liiallisen omenalihavuuden puolelle.

Olisi myös syytä tehdä jonkinlainen liikuntataulokko, jota minun sitten pitää noudattaa. Onneksi opiskelen liikunta-ja terveysalalla, joten teoria minulla on hallussa. Ironista, en osaa soveltaa oppejani itseeni. Mutta ehkä nyt! :)

Että näillä mennään. Noin paperillahan tuo kuulostaa ellen sanoisi oikeinkin pätevältä ja toteuttamiskelpoiselta, mutta minulla on ollut aina yksi ongelma tämmöisen lenkkeilyliikunnan suhteen. Nimittän en saa siitä sitä iloa, mitä pitäisi. Jotenkin se vaan tuntuu aina pakkopullalta ja se mitä kuulee ihmisten puhuvan endorfiineistä ja adrenaliistä, tuntuu minusta pelkältä hölynpölyltä. Tanssiaikoinani pystyin tanssimaan vaikka kahdeksan tuntia päivässä enkä olisi malttanut lopettaa, mutta jotain muuta nyt on keksittävä kun ei se tanssi meikäläisen yliliikkuville nivelilelle oikein passaa.

Jospa tässä vielä ihan innostuisi! :)